Viimeisellä kouluviikolla ei muistaakseni tapahtunut mitään erikoista. Hiukan opiskelua, pöytäjalkapalloa ja tulisia kanansiipiä. Ei pitänyt tilata, mutta hollantilainen kaveri lähti uhittelemaan, joten lopulta molemmat "itkettiin" ilosta syödessämme Nuclear blast-chicken wingsejä. Heheheheh. Opiskelu Quitossa loppui siis neljän viikon puristuksen jälkeen ja varsinainen vuoden mittainen lomamme saattoi alkaa. Kansalliselle vapaapäivälle, eli perjantaille 11.10. (Guyaguilin itsenäisyyspäivä) sattui myös Ecuadorin mm-karsintaottelu Kolumbiaa vastaan. Peli pelattiin ihan asuinpaikkamme naapurissa, muttemme yrityksistä huolimatta onnistuneet saamaan lippuja matsiin. Höh! Sen sijaan lähdettiin reissuun kohti Tenaa ja jouduttiin nyt pakkaamaan koko matkustusarsenaali mukaan, koska emme enää aikoneet palata Quitoon. Koska ylimääräisen vapaapäivän vuoksi myös koko muu Ecuador oli päättänyt lähteä lomalle, saimme vain vaivoin varattua bussiliput ja majoituksen.
Viikonloppu vietettiin todella hauskassa seurassa katsoen fudiskarsintamatsia pienen baarin töllöstä, ja nauttien koskenlaskusta sekä ylipäätään lämmöstä ja kosteudesta kuten Aasiassa konsanaan. Misahuallissa päästiin maistamaan paikallista erikoisuutta, jonkin sortin läskiä toukkaa, joka kasvaa puun rungon sisällä. Ennen kuin tajuttiinkaan paikalliset olivat jonona grillin edustalla, koska kyseessä on jonkinmoinen herkku ja ylellisyystuote. Onnistuttiin kuitenkin ostamaan viimeiset kolme toukkaa dollarilla. Valmistettaessa toukat puhkaistaaan ennen grillausta, jotta ylimääräinen neste poistuu, eikä toukka räjähdä grillattaessa.
Itse grillattaessa toukasta pursuaa sisälmyksiä ulos, joten ulkonäkö on hiukan etova. Maku on kuitenkin hyvä. Aivan pekonin ja munakokkelin yhdistelmä, joten täydellinen aamupala. Valitettavasti tapahtumasta ei ole kuvatodisteita. Jälkikäteen kuulimme, että toukkien syöminen on valitettavasti hiukan laitonta. Pyydystettäessä toukkia joudutaan kaatamaan koko puu, joten kyseessä ei ole mikään ekoteko. Ja kun täällä Amazonin laitamilla sataa, niin sitten todella sataa. Saderintaman tullessa pitkin sademetsää sateen aiheuttama meteli oli järjetön. Mutta mikä onkaan parempi harrastus sateella, kuin koskenlasku?
2 kommenttia:
Sairasloma loppui lopulta ja pääsen palailemaan töihin. Ja teillä alkoi loma. Maailmankaikkeuden tasapaino ei noista tapahtumista varmaan paljon heilahtanut.
Täällä ei onneksi ole pakko syödä kilpaa chilejä kuten siellä!
T Juha
Voi mahtavuutta!!! Ihan mielettömän hienoja kuvia! Kuulostaa, että teidän loma on saanut oikein mahtavan alun :) pitäkäähän lippu korkealla :)
Julia
Lähetä kommentti