Matkalla maailman ääriin! Ushuaia & Tierra del Fuego, Argentiina

Bussimatka Buenos Airesiin Argentiinan ja Paraguayn rajalta meni kivuttomasti melkein nukkuessa yöbussissa. Aamulla saavuttiin Argentiinan pääkaupunkiin, josta oltiin vuokrattu huoneisto. Muutama päivä kaupungissa meni leppoisassa auringonpaisteessa. Työkaveri Johanna pistäytyi lomalle tänne ja tavattiin pikaisesti. Kiitos vaan Johanna, seurasta, ruisleivistä ja salmiakista, syöty jo! Hauskaa loman jatkoa!

Johannan jatkaessa Uruguayihin, otettiin halvin ja aikaisin lento mantereen eteläkärkeen Tulimaahan, Ushuaian kaupunkiin klo 04.45 aamulla. "Lähdetään kauas pois, sinne mis on lämmin ja niin paljon elävämmin loistaa tähdet ja kuu, ei se voi olla väärin lähtee maailman ääriin..." soi korvissa Raappana. Asko siis kurvasi taksilla suoraan casinolta huoneistolle, laukut ja Irri matkaan ja kohti lentokenttää. Oltiin istuttu koneessa jo tunnin verran kun kapteeni ilmoitti koneen vaihdosta toiseen. Lopputuloksena lento lähti kolme tuntia myöhässä ja pikaisesta lennosta tuli ei niin pikainen. Saavuttiin kuitenkin loppujen lopuksi Ushuaiaan. Sää oli tyypillinen Ushuaian kesäpäivä; tuulta 15 metriä sekunnissa ja lämpötila alle 10 asteessa, eli kuin kotiin palaisi, ei niinkään kuin laulussa. Kyllähän se niin on, että suomalaiset (kuten parhaat vuosikertaviinit) ovat parhaimmillaan viileässä, suoraa auringonvaloa vältettäessä ja nautittaessa hyvässä seurassa.

Seuraavana päivänä lähdettiin yhdessä Saksantuttavuuden Carlan kanssa Tierra del Fuegon kansallispuistoon kävelyreitille. Aivan huikeita maisemia ja luontoa! Jippikaijee!


Tierra del Fuego, route no 2. If you feel like it - Jump.


Had a change to spend a day hiking with allegedly "dead" Bob Marley.

Kuumaan kesäpäivään kuuluu myös Marleyn/Miljoonan imitointia, uintia ja reissumiehen reissumiehen syöntiä. Ehkä eteläisin ruisleivän syönti ikinä!


Home sweet home. Hot summer day and a refreshing afternoon swim with a (swimming)cap on. Just the ice cubes are missing.


Eating some finnish snacks (rye bread) that is brought all the way from Finland.

Toisena päivänä optimistisen kartanluvun/voimanluvun/madonluvun seurauksena pyöräiltiin pelkästään kaksi tuntia itse luonnonpuistoon, pääasiassa ylämäkivoittoisesti. Siihen päälle yltiöoptimistinen kiipeäminen/juoksu vuorelle ja takaisin 2h45min (suositusaika 7h). Ja lopuksi ääripessimistinen munamankelin veivaaminen takaisin, 1h45min. Suomalainen se nauttii luonnosta, vaikka hampaat irvessä.


Route no 4. On top of Cerro Guanaco (970 m) after new national climbing record of 2 hour and 45 minutes. Recommended time being 7 hours. Finnish just know how to enjoy the nature in max. And this happened after biking 2 hours to park and before biking back to town 1 hour 45 min. Huh!!!

Ushuaiassa ei suuria tapahtumia. Lähinnä luonnosta ja säästä nauttimista, joten kirjoitus ei oikein irtoa. Vähän kuin yrittäisi kivestä puristaa (juttua).

Pictures from nature park. Have to say that we Finnish love a bit of coldness, no direct sunlight and maybe some rain or snow :) And this is not even a big lie. After being in Paraguay at +41 degrees this finally feels like coming home.