Viinit, pollarit, bussiajelut ja kokkaukset! Neuquen & Mendoza, Argentiina ja Valparaiso, Chile

Pahoittelut radiohiljaisuudesta, laiskuus iski! Neuquenissa vierähti muutama päivä läheisillä viinitiloilla ja Askolla casinolla. Muuten kaupunkia ei juuri ole tarvetta suositella päämatkakohteeksi Argentiinassa. Ja käytiin myös testaamassa Barilochessa hyväksi havaitun pihviravintolan etäpiste. Voihan pettymyksien pettymys, ei ollut pihvit yhtä maukkaita!


Wine tasting in NQN-winery


Argentine sparkling wine


Asko and his favorite Finnish friends

Tämän jälkeen, TERVETULOA MENDOZAAN!

Saapuminen yöbussilla Neuqenista Mendozan bussiterminaaliin klo 07.40 aamulla. Matkaa varaamaamme hotelliin noin neljä kilometria. Käytyämme bussiaseman infossa, päätämme valita paikallisbussin. Noin kuusi ja puoli tuntia myöhemmin saavumme hotellille! Aivan niin, KUUSI (6) ja PUOLI (½) TUNTIA myöhemmin saavumme hotellille!

Kelataanpa alkuun. Ensin siis infoon, josta päädymme kahville ja kaakaolle odottamaan lipputoimiston avautumista. Sitten jonottamaan bussikorttia. Asetamme osan matkatavaroista seinää vasten jonon viereen ja Irri jää jonottamaan lippua. Minä lähden terminaalin ulkopuolelle etsimään valmiiksi bussipysäkkiä. Palattuani takaisin sininen reppumme ison kassin vierestä on kadonnut. Irrin kääntäessä päätään muutamaksi sekunniksi, luultavasti penkillä istunut mies on tarttunut tilaisuuteen. Koska emme yleensäkään jätä arvotavaroita bussiaseman seinustalle, varkaan saaliiksi tuli puoli kiloa sipuleita, spagettia, oliiviöljyä, riisiä, mausteita, hedelmiä, rikkinäinen linkkuveitsi ja valitettavasti myös kaksi pulloa hyvää punaviiniä.

Ostettuamme bussikortin päätämme testata vakuutuksemme toimivuutta. Vierailemme bussiaseman poliisin luona, joka soittaa turistipoliisille ja sovimme tapaamisen läheiselle poliisiasemalle rikosilmoitusta varten. Kävely asemalle ja poliisin odottelua. Rikosilmoituksen teko turistipoliisin avulla englanniksi. Sen jälkeen kauppaan ostamaan uusia ruokatarvikkeita. Paluu bussiasemalle ja odottamaan infon neuvomaa bussilinjaa. Epämääräisen ajan kuluttua bussi saapuu, mutta lähtee pian bussiaseman jälkeen täysin päinvastaiseen suuntaan kuin tarkoitus. Odotamme koko ajan, että bussi kääntyy takaisin, mutta kierrettyämme puoli kaupunkia, kuski heittää meidät bussivarikolla ulos. Olemme keskellä ei mitään.

Suhteellisen raivoissamme infon antamiin ohjeisiin, kysymme neuvoa ja otamme uuden bussin varikon portilta kaupunkiin päin. Lopulta bussin kierrettyä taas kerran puolet kaupungista sekä läheiset kylät päädymme kuljettajan opastuksella lähes hotellimme portaille. Infon antama bussilinja olisi lopulta ollut "oikea", mutta linja kiertää varikon kautta kokonaismatka-ajan ollessa lähes kaksi tuntia. Tämä siis linnuntietä neljän kilometrin matkalle. Vähän sama kuin matkustaisi Helsingin keskustasta Pasilaan, Hakunilan bussivarikon kautta.


Romantic dinner, just the two of us

Majoitus Mendozassa oli sitä luokkaa, ettemme juurikaan jaksaneet poistua tutustumaan kaupungin nähtävyyksiin tai läheisiin viinitiloihin, onhan tämä siis jo toinen kerta paikan päällä. Muutama päivä sujui leppoisasti ja verkkaan kaupunkia kierrellen ja nauttien omasta keittiöstä, vähän ravintoloista ja konditoriaherkuista, sekä tietysti alueen viineistä. Lähikaupasta ostettuna, laadukkaan viinin saa täällä noin viiden euron hintaan. Stressiä päiviin aiheutti kuitenkin jälleen jatkosuunnitelmien täydellinen puuttuminen.


Irina's best French friends

Päätimme jatkaa jo tuttua reittiä Chilen puolelle Valparaisoon, koska tutut Shay ja Brit ilmoittivat olevansa paikalla. Valparaisossa aika vierähti mukavasti heidän seurassaan. Ja ruoka Chilen puolella on NIIN PALJON PAREMPAA kuin Argentiinassa, kaikki ravintolat eivät yllättäen tarjoakaan samaa menua, vaan vaihtelua ja erityisesti kalaa ja äyriäisiä löytyy. Tästä innostuneena, osallistuimme chileläiselle kokkikurssille. Kurssin vetäjä Boris oli aivan hulvattoman hauska veikko ja vietimme railakkaan illan kokkaillen chileläisiä erikoisuuksia ja nauttien omatekoisista pisco sour-drinksuista ja paikallisista viineistä. Ja Asko pääsi esittelemään piirakanpaistajan pojan kaulintataitojaan empanadojen väännössä, aika vakuuttavaa, jopa vetäjän mielestä! Ei voi kuin suositella kyseistä puljua, jos Valparaisoon päin eksytte!


Hard day's work in market place (man and cat)


Real cooking needs a real costume, in proper Chilean colors


Shake that ass, shake it!





Jatkomatkailun suunnitelmat oli tämän jälkeen jonkin verran auki, kuten meidän tapauksessa aina, mutta nyt meillä sentään on yritystä. Olemme setvineet mahdollisuutta matkustaa 670 kilometrin päähän yhdelle Chilen Tyynen meren saarista, sille ihka aidolle Robinson Crusoe-saarelle. Sitä varten otettiin bussi Santiagoon ja %%&¤#)##&¤#RKELE! No, mutta siitä seuraavassa päivityksessä!