keskiviikko 20. marraskuuta 2013

El Cóndor Pasa. Otavalo, Ecuador



Näinhän se kävi, että muutaman mutkan kautta päästiin Otavaloon. Varattiin huone myös sveitsiläisille ja saatiin jopa varmistus, että tulevat paikalle. Joskus asiat pitää tehdä väärinpäin. Otavalo on suht lähellä Quitoa. Viikolla kylä on kuollut ja viikonloppuna hostelit ja torit täynnä porukkaa Quitosta, koska Otavalossa on koko mantereenkin mittakaavassa legendaariset käsityöläismarkkinat aina lauantaisin. Muutama päivä aikaa ennen sveitsiläisiä vietettiin tehden retkiä kyliin ja ... erilaisiin vessoihin. Tässä mallia matkahuollon tiloista.



Otavalossa tein vihdoin periaatepäätöksen vuorelle kiipeämisestä. Tänne asti päästyä onhan se jonkinmoinen kivi valloitettava. Lisäksi käytiin petolintupuistossa, ostettiin lennot Buenos Airesiin, keksittiiin muutama hyvä bisnesidea ja yksi täydellinen hallintomuoto; muistuttaa kovasti diktatuuria.

Petolintupuisto koostuu syystä tai toisesta pelastetuista petolinnuista, jotka eivät pärjää enää luonnossa omin avuin. Tiedä sitten miten totuus muuntuu täällä. Ehkä vapautuspäätös perustuu lintujen ristikuulusteluun tai jotain. Täällä kun ei aina ihan tiedä mitä uskoa. Onhan presidentti Correiakin myöntänyt paikan lintupuistosta muillekin linnuille, kuten "Aves J. Assangelle", jotka eivät enää pärjää luonnossa omin avuin.



No joo, lintupuisto kyllä oli oikeasti hyvin pidetty (hollantilaisomistuksessa) ja tekevät yhteistyötä muiden maailman lintupuistojen kanssa. Puistossa oli mahdollista nähdä suuria ja pieniä petolintuja kuten andienkondori (mailman suurin lentokykyinen lintu) - check, harpyja (maailman suurin kotka) check, "tavallisia" kotkia - check, haukkoja - check ja pöllöjä - check.



Ja kaiken lisäksi $4.50 hintaan kuului yksityinen lentonäytös. Näitä on varmasti ympäri maailmaa ja ameriikoissa tietysti tuplasti suurempana, mutta kyllä teki vaikutuksen. Aivan huikea tuo linnun syöksy yläilmoista siivet supussa ja pysähdys kouluttajan kädelle. Pienestä ne on ihmetyksen aiheet meikäläisille tehty.



Lisäksi tietenkin päivittäinen kävelyreissu vesiputousten, järvien ja kukkuloiden läpi. Tämä tarkoitti, että kun päästiin 8 tuntia myöhemmin takaisin majapaikkaan, MINÄ olin viittä vaille vainaa ja melkein oksensin (auringonpistos?). Heikompi sukupuoli se taas marisee! Loppuaika Otavalossa vietettiin sveitsiläisten kanssa ostoksia tehden (esim. 35kpl pipoja heille, ei meille!!!) ja muuten vain hengaillen. GOOD TIMES! Ei lisättävää.



Saatiin muuten lennot Buenos Airesiin 220€/lärvi, jotka siis tällä hetkellä on jo käytetty. Toinen vaihtoehto olisi ollut mennä bussilla 6000km. Helppo valinta! Ideana oli mennä samalla vauhdilla suoraan maailman ääriin, eli Ushuaiaan asti. Mutta tajuttiin, että vielä tällä hetkellä tuo muistuttaa liikaa Suomi-simulaattoria lämpötilan (+6) suhteen :) Joten toistaiseksi jatkosuunnitelmat ovat avonaiset.

Ushuaian sijaan ehkä lähdetään BA:sta kiertelemään Uruguaihin ja tarkastetaan kumpi onkaan maailman suurin lihansyöjä maailmassa. Sitten ensi vuoden alussa Tierra del Fuegoon tai Patagoniaan, jos olis vaikka hiukan lämmennyt ja miekkavalaat saapuneet. Kevään kuluessa taas takaisin ylöspäin ja jossain vaiheessa Kolumbiaan. Meillä on noin kuukausi viisumia jäljellä myös Ecuadoriin, jos halutaan tulla takaisin Kolumbiasta Ecuadoriin ja Galapagos-saarille. Tämä ehkä riippuu hiukan Suomen valtion sponsorointihalukkuudesta. Katsellaan miten suunnitelmat muuttuu. Ja nehän muuttuu.





1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Vatsa toimii liukkaasti ja hattuja myynnissä. Nyt vaan vetoja vetämään ja häviäjä syö hatullisen ....aa! T:J.